Opi puhumaan kuin ammattilainen
Mikki päähän ja Minni lavalle!
Olen puhunut ammatikseni 20 vuotta, ja tämän olen oppinut hyvän puheen valmistelusta.
Valmistaudu
Tyypillisin huono puhe alkaa valmistautumisen välttelystä. Koska puhuminen jännittää, sitä ei tee mieli ajatella, ja puhuja valehtelee itselleen, että onhan tässä vielä aikaa.
Niin on, ainakin tilaisuutta edeltävä yö, jolloin yrität keksiä jotain väsyneenä ja stressaantuneena.
Mitä pätevämpi puhuja, sitä enemmän hän on valmistautunut ja treenannut. Karismalla ja parilla hyvällä vitsillä voi pelastaa paljon, mutta ei kaikkea.
Jos et viitsi valmistella esitystäsi, miksi suostut lainkaan puhumaan? Uhkasiko joku aseella?
…ja tee se näin
Aloita viimeistään kaksi viikkoa ennen esityspäivää miettimällä, mikä olisi hyvä lopputulos puheestasi. Mihin tunnetilaan haluat kuljettaa yleisösi? Mitä uutta he oppivat? Millä tavalla se parantaa heidän elämäänsä tai tilaisuuden tasoa?
Anna sitten puheellesi otsikko, ja kirjoita paperille sen työotsikot. Omassa ajanhallintapuheessani tällaisia otsikoita ovat vaikkapa nämä:
Tervetuloa & miksi juuri minä puhun aiheesta
Mitä kiire oikeastaan on + räjäytyskuva
Yleisön aktivointi minikeskustelun kautta
Arvot & ajankäyttö
Aivot & ajankäyttö
…ja niin edelleen. Näin sinulla on looginen ja selkeä rakenne, jota alat sitten töydentää varsinaisella sisällöllä. Tämä on myös tärkeä apuväline, kun puhut: pidä otsikkolista käden ulottuvilla, niin voit aina katsoa paperista, mitä seuraavaksi piti sanoa.
Rakenne on sisältöä tärkeämpää
No tämäpä on radikaali väite! Mutta puheammattilaisena koen halua heittää puhujan mikki seinään, jos hän posmottaa juttuaan menemään sekavassa järjestyksessä, tauottamatta tai epäloogisesti.
Pretty Woman ei olisi hyvä elokuva, jos se alkaisi sillä ihanalla shoppailukohtauksella, sitten leikattaisiin poolokisoihin, sitten päähenkilöiden hintaneuvotteluun jne.
Kuvittele siis, että kirjoitat tarinaa, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Voit auttaa kuuntelijaa kertomalla, kun “kappale” vaihtuu, tähän tyyliin: “Se siis arvoista, ja nyt puhun hieman multitaskaamisen vaaroista.”
Mieti miten aloitat
Moni juuttuu miettimään puheen varsinaista sisältöä, ja ehkä hienoa Sokrates-sitaattia loppuun. Mutta itse asiassa ensimmäiset kaksi minuuttia ovat tärkeimmät: ne ovat se varsinainen keynote, avainnuotti, joka määrittää tunnelman. Siksi näitä kriittisiä alkulauseita kannattaa treenata: jos alku lähtee hyvin, loppu sujuu itsestään.
Jos sinut on jo esitelty, älä enää tuhlaa kaikkien aikaa esittelemällä itseäsi ja titteleitäsi, vaan tervehdi lämpimästi ja mene asiaan.
Jos haluat rentouttaa yleisöä, käytä lempeää ja kustomoitua huumoria (“Olen ollut Turussa vain Ruisrockin aikaan, mutta ihan kiva kaupunki tämä on näin selvinkin päin.”) tai, mikä vielä parempaa, itseironiaa. Viisas puhuja asettaa itsensä alastatukseen, ei katedeerille.
Jos haluat herättää takarivin, heitä alkuun jokin provosoiva väite (“Kiire on etuoikeus.”) tai hätkähdyttävä fakta (“75 % suomalaisista ei suunnittele työpäiväänsä lainkaan.”)
Koristele näillä
Ihmiset rakastavat konkretiaa. Mitä enemmän jaksat kaivaa todellisia tarinoita ja esimerkkejä, sitä vaikuttavampi olet.
Myös omakohtaiset kokemukset ovat kultaa, mutta annosteltuna: jos koko puhe nojaa sinun tarinaasi, yleisölle voi jäädä kiusaantunut fiilis. Anna siis yksityisille havainnoillesi yleisempi kontekstiin. (“Olin toivoton multitaskaaja - sitten luin, että multitaskaaminen syö 40 % työtehosta, ja päätin raitistua.”)
Tekoälyllä kirjoittaminen on yleisön aliarvioimista
Toki kannattaa sparrata AI:n kanssa, pyytää tiivistyksiä, anekdootteja, faktaa jne. Mutta jos kirjoitat koko sheissen tekoälyllä, sheissea myös saat. Eikä kenenkään mielestä ole enää erityisen hauskaa tai fressiä kertoa mitä tekoäly sanoo aiheesta tai henkilöstä x, jos se ei ole jotain poikkeuksellisen hassua tai kiinnostavaa.
Ole ylpeästi tyhmä!
Asiantuntijoita riivaa kummallinen vietti monimutkaiseen puheeseen. Arvelen sen johtuvan siitä, että puhuja on ottanut kohdekuuntelijakseen kollegansa, vaikka pitäisi puhua maallikoille. Omissa porukoissa voi puhua niin syvää ammattislangia kuin haluat, mutta kun puhut rahvaalle, pyri sanomaan asiat niin yksinkertaisesti kuin voit.
Jos sinusta tuntuu jokin tuntuu suorastaan hävettävältä yksinkertaistukselta, olet viestinnällisen onnistumisen äärellä.
Aivan helvetin sama missä ne kädet ovat
Niin. Kun olet kunnolla valmistautunut ja arvostat yleisöäsi paneutumalla sisältöön niin, että he kokevat saaneensa sinulta enemmän kuin odottivat, on aivan helkkarin sama missä asennossa seisot.
Toki hyvä puhuja opettelee myös äänenkäytön ja kehollisen viestinnän perusasiat, mutta aluksi pelkkä sinulle tärkeä sisältö hoitaa sen puolen. Innostus lopettaa keskittymisen epäolennaisuuksiin.
Mitä jos jännittää?
Sen lievittämisestä kerron seuraavassa blogauksessa :)
Jos et puhu itse, anna meikäläisen hoitaa homma!
tai laita sähköposti info@annaperho.fi
